Sata vuotta sitten tässä, Laajalahden rannalla, kaukana Helsingin keskustan ulkopuolella, seisoi pieni, punainen rakennus. Se oli 1800-luvulla rakennettu kartanon torppa, jota viime vuosina oli vuokrattu kesäksi perheille lomanviettopaikaksi.

Keväällä 1915 rakennuksen omistanut Ab Stenius päätti vuokrata talon höyryleipomo K.M. Brondinille, joka käynnisti torpassa kahvilatoiminnan. Brondinilla olikin ennestään kuuluisa kahvila Bronda Etelä-Esplanadin ja Korkeavuorenkadun kulman toisessa kerroksessa. Nyt Brondin aikoi kokeillla kahvilapitoa luonnon helmassa. Kahvilan nimeksi hän antoi Cafe Fiskartorpet.

Rantalaiturissa on tarjolla veneitä. Yksi niistä on varustettu evinrudemotor´lla. Kaksi tenniskenttää on rakenteilla. Rakas lukija: tämän sanomani perusteella tulisi sinun ymmärtää, että Kalastajatorppa on todellinen helmi lajissaan, jolle uskallan joka suhteessa ennustaa lupaavaa ja hyvää tulevaisuutta,

kirjoitti Weckan´s Kronikassa nimimerkki ”Spectator” vasta-avatusta kahvilasta, jonne oli tehnyt raitiovaunumatkan. Raitiovaunulinja Helsingistä kauas Munkkiniemeen oli avattu edellisenä vuonna 1914 ja siksi pieneen, punaiseen kartanon torppana toimineeseen rakennukseen oli rohjettu avata kahvila.

Tuskin tiesi kirjoittaja, kuinka oikeassa oli. Todellinen helmi Kalastajatorpasta tosiaan tuli ja sitä se on vielä sata vuotta myöhemminkin. Alue ja kiinteistöt ovat vuosien saatossa ehtineet toimia muun muassa sotasairaalana ja lukuisten elokuvien kulissina, mutta ennen kaikkea ne ovat loistokas osa suomalaista hotellihistoriaa. Tänä päivänä torpan paikalla seisoo maailmanluokan hotellibrändin Hiltonin suomalainen lippulaiva.

Kalastajatorppa, ”Fiskis” on korkeatasoisena hotelli-ravintolana näyttänyt koko olemassaolonsa ajan kokous-, kongressi-, hotelli- ja ravintolakulttuurista suuntaa kaikille kotimaisille kokoushotelleille ja matkakohteille. Kun se vuonna 2004 muuttui Hilton-hotelliksi, siitä tuli osa yli 4000 hotellia ympäri maailmaa omistavaa ketjua, jonka brändi tunnetaan maailmalla vähintään yhtä hyvin kuin Kalastajatorpan brändi Suomessa.

Ketjun myötä tuli paitsi uudenlaisia brändilupauksia, myös merkittävä uusi asiakaskunta, Hiltonin kanta-asiakkaat.

”Lähes 50% vieraistamme on Hiltonin kanta-asiakkaita, joita on maailmalla yli 40 miljoonaa”, hotellinjohtaja Jouni Kaivola toteaa.

”Globaali brändi takaa tietyn uskottavuuden myös kansainvälisesti, mikä on nykypäivänä tärkeää”, Kaivola jatkaa.

Jo ennestään korkeatasoiseen hotelliin uusi brändi toi tarkempia määreitä siitä, mitä kuuluu esimerkiksi huoneiden varusteluun, aamiaistarjoiluun tai huonepalveluun.
Myös palvelukulttuuri määriteltiin tarkemmin, vaikka Kalastajatorppa on aina tunnettu hyvästä palvelustaan.

”Kalastajatorppa kuuluu Hiltonin full service –hotelleihin. Brändiin kuuluu, että asiakkaita palveltaisiin samalla tapaa ja yhtä hyvin kaikissa maailman Hiltoneissa. Tätä varten Hilton tarjoaa henkilökunnalleen paljon koulutuksia ja valmennusta,” kertoo Kaivola.

Samalla on kuitenkin pidetty kiinni myös Kalastajatorpan omasta brändistä, historiasta ja suomalaisuudesta.

”Myös persoonallisuus on tärkeää. Hilton-brändin mukaisella lupauksella ”Let us know and we’ll make it right” annamme paljon tilaa työntekijöidemme persoonallisuudelle ja oma-aloitteisuudelle”, Kaivola kuvaa.

HR & Training Manager Emilia Sarkia toteaakin, että Kalastajatorpalla on aina ollut työntekijöiden keskuudessa oma DNA, joka periytyy vanhemmilta kollegoilta nuoremmille.

”Siihen DNA:han on kirjoitettu kaiken keskiöön vieras ja hänen toiveidensa huomioiminen”, Sarkia sanoo.

Vieraan arvostamisen kanssa käsi kädessä tulee ammattiylpeys.

Henkilökunta on ylpeä omasta ammattitaidostaan ja siitä, että ovat saaneet olla töissä juuri Torpalla.

Siksi Kalastajatorpalla tyypillisesti viihdytään eläkeikään asti ja vaihtuvuus on selvästi vähäisempää kuin alalla muuten.

”Toki osa työn mielekkyydestä tulee varmasti myös siitä, että Kalastajatorpalla on sadan vuoden saatossa ollut vieraita valtioiden päämiehistä urheilijasankareihin ja maailmanluokan tähtiin. Työntekijät ovat saaneet osansa erityisjärjestelyiden tuomasta glamourista”.

Juhlia, hienoja illallisia ja valtiovierailuja järjestetään torpalla vielä tänäkin päivänä. Silti nyt, sata vuotta perustamisen jälkeen, ollaan ehkä lähempänä alkuaikoja kuin vuosiin. Ympäröivä hiljaisuus, luonto ja rauha ovat taas niitä, joita hotellivieraat arvostavat.

”Kun elämä on muuten hektistä, ammatikseen matkustava ei enää illalla halua lähteä yökerhoon vaan ladata akkujaan, jotta jaksaa lähteä aamulla virkeänä uuteen päivään”, Kaivola kuvailee.

Tämä trendi näkyy muun muassa lisäntyneenä kuntosalin käyttönä ja huoneen mukavuuksien korostumisena.

“Jos on pakko tehdä töitä vielä illalla huoneessakin, sen tekee mieluummin mukavassa ymäristössä auringonlaskua katsellen.”

Myös ravintolapuolella on viime vuosina huomioitu ravintolakäyntien arkipäiväistyminen.

“Meritorppa-ravintolasta on riisuttu valkoiset liinat ja haettu sitä kautta helpompaa lähestyttävyyttä”, Kaivola kertoo. Pari vuotta sitten aloitetut sunnuntaibrunssit ovat myös löytäneet osaksi helsinkiläisperheiden ja nuorten sunnuntaitraditiota.

Brunssi on loppuunmyyty ympäri vuoden.

Kalastajatorpan kivijalka on edelleen kongresseissa, kokouksissa ja illallisissa mutta siinä missä 50 vuotta sitten panostettiin usein kosteaankin iltaohjelmaan, nyt vieraille tarjotaan yhä usemmin yhteistyökumppaneiden kanssa rakennettuja toiminnallisia kokonaisuuksia.

“Siihen sijaintimme antaa mitä parhaimmat olosuhteet, haluttiin sitten lähteä porukalla sup-lautailemaan tai ottaa erä frisbeegolfia ympäröivässä puistossa,” Kaivola kertoo.

Kalastajatorpan vahvuudet siis pysyvät vuodesta toiseen – myös jatkossa.

“Aito huolenpito asiakkaasta on tärkeintä ja siihen on Kalastajatorpalla voinut aina luottaa.”