Banketteja ja huippukokouksia –
tärkeimmät vieraat viihtyvät Torpalla

Riittävät kokoustilat, maineikas yöelämä ja rauhallinen sijainti – siinä kolme avaintekijää, joiden takia Kalastajatorpan kivinen ravintolarakennus sekä varsinkin Pyöreä Sali ovat toimineet perustamisestaan asti liikemiesten ja politikkojen vaikutusvaltaisena kokoontumispaikkana.

Suomen kohtalosta keskusteltiin Kalastajatorpalla jo kesällä 1917, kun kahvilassa vieraili ruotsalainen poliitikko Karl Kilbom, joka oli suomalaisten sosiaalidemokraattien vieraana pohtimassa Venäjän vallankumouksen seurauksia ja Suomen itsemääräämisoikeutta.

1930-luvulla Kalastajatorpan ravintolassa kokoontui säännöllisesti vaikutusvaltainen ”Tyytymättömien klubi”, johon kuului liike-elämän vaikuttajia.

Sotavuosien jälkeen Kalastajatorppa palasi sotasairaalasta varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. 1950-luvun merkittävimpiin tilaisuuksiin Kalastajatorpalla kuului Olympiakomitean tanssiaiset, jotka järjestettiin arvokkaille kutsuvieraille 16.7.1952. Kutsuvieraina oli prinssejä, prinsessoja, kreivejä, kreivittäriä, herttuoita ja herttuattaria. Tunnetuin suomalainen vieraslistanimi oli Paavo Nurmi.

Ravintola täyttyi olympialaisten aikaan joka ilta noin 600-700:sta koti- ja ulkomaisista vieraasta. Päävieraita olivat pääministeri Urho Kekkonen ja johtaja Fagerholm, ulkomaisia vieraita olivat muun muassa Trygve Lie, Wallenberg, prinssi Bertil. Julkkiksia olivat muun muassa näyttelijä Gregory Beck ja seurapiirikaunotar Tabor Slioor.

Hilton Kalastajatorppa - Kekkonen

Poliitikot valitsivat Kalastajatorpan pääkohteekseen myös heti olympialaisten jälkeen sekä valtio-omistuksen tahtotilan että ravintolan maineen takia. Kohde ei ollut aivan lähellä keskustaa ja siksi sinne ja sen kabinetteihin pystyi ”vetäytymään” keskustan kiireiltä.

Helsingin Olympialaisten jälkeen lukuisat arvovaltaiset yritykset halusivat ja viedä vuosijuhlansa, tilinpäätösjuhlansa ja johtajiensa syntymäpäivät Kalastajatorpalle. Samoin Kalastajatorppa on ollut luonteva paikka yritysten maahantuontilanseerauksille, yhdistysten vuosikokouksille seminaarille ja tapahtumille.

Aivan itsestään suosio ei kuitenkaan tullut. Vuodesta 1974 vuoteen 1984 Kalastajatorpan hotellinjohtajana toiminut Olli Warén kertoo muistelmissaan Kalastajatorpan ehkäpä merkittävimmästä vuotuisesta markkinointitapahtumasta:
”Saimme vuonna 1975 järjestetyn ETYK-kokouksen yhteydessä järjestetyistä puutarhajuhlista idean järjestää puutarhajuhlat muinakin vuosina. Kutsuttuina olivat menneen vuoden parhaimmat asiakasryhmät ja ne, joita toivoimme asiakkaiksi. Kutsuja lähetettiin noin 1200 ja ajankohdaksi valittiin elokuun alku. Tapahtumasta tuli varsin suosittu. Moni kutsuttu ajoitti lomansa tai mökiltä tulonsa juhlan mukaan. Meidän kannaltamme tilaisuudella oli suuri merkitys koko seuraavan vuoden myynnin kannalta: Bankettitilaisuuksia alettiin varata heti kutsujen mentyä perille – ihmisille kun tuli kiire varmistaa myös seuraavan vuoden kutsu. Juhlien onnistuminen edellytti luonnollisesti pihojen ja nurmikkojen kunnossapidon koko kesän ajan. Sateisena päivänä tilaisuus pidettiin sisätiloissa.”

Tärkeiden kokousten vastapainona Kalastajatorpan mahdollisuudet tarjota mielenkiintoista ohjelmaa myös illaksi oli merkittävä. Yökerhot olivat yleisesti auki kello neljään aamulla ja alkoholia käytettiin paljon.

”Jatkopaikan merkitys oli silloin suurempi kuin nyt, ” Warén muistelee. ”Ellei yökerhoa, legendaarista Red Roomia olisi ollut, moni banketti- tai Pyöreänsalin asiakas olisi jäänyt tulematta. Pelkkä tietoisuus siitä, että yökerho olisi käytettävissä, riitti.”

Kalastajatorppa ohjelmineen oli myös ansainnut paikkansa hyväksyttävän illanviettopaikkana, vaikkei ravintolailtoja muuten aina niin hyvällä katsottukaan. ”Iltaa Kalastajatorpalla voisi verrata nykyisin teatteri- tai oopperakäyntiin. Kovapintaisin liikemieskin sai vaimoltaan luvan Kalastajatorppavierailulle”, Warén sanoo.

Kalastajatorppa oli kerännyt mainetta myös ravintolapalveluidensa osalta. Ruoka-annosten lukumäärä oli päivittäin useita tuhansia. ”Kilpailijoidenkin keittiömestarit väittivät Kalastajatorpan keittiön tekevän maailmanennätyksen joka päivä”, Warén toteaa.

Uuden hotellirakennuksen valmistuttua vuonna 1975 mikään ei estänyt Kalastajatorppaa järjestämästä vaativimpiakin kokouksia, kongresseja ja tapahtumia ja majoittamaan tärkeimpiäkin vieraita. Varsinkin vuosina 1960-1990 tärkeitä kokouksia pidettiin Suomessakin paljon, sillä vuosikymmenet olivat merkittävää kansainvälisen ulkopolitikoinnin aikaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltaisen välisen kylmän sodan takia.

politiikka


EU-presidenttien tapaaminen

Suomen, Itavallan, Italian, Latvian, Portugalin, Saksan, Slovenian ja Unkarin presidentit tapasivat Helsingissä presidentti Tarja Halosen emännöimänä helmikuussa 2012. Presidentit keskustelivat Suomessa muun muassa Euroopan…

Hilton Kalastajatorppa - 1975 ETYK

ETYK-kokous kohtaamispaikkana vuonna 31.7.1975

Vuonna 1975 heinä-elokuun vaihteessa järjestettiin Helsingin Finlandia-talossa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) kolmas vaihe. Kalastajatorppa valittiin itseoikeutetusti kokous-, juhla- ja illallispaikaksi. Valtiovieraita oli tilaisuuksissa…

Hilton Kalastajatorppa - Ronald ja Nancy Reagan

Ronald Reagan Kalastajatorpalla 26.- 29.5.1988

Presidenttipari Ronald ja Nancy Reagan vierailivat Suomessa 26.-29.5.1988. Matkan tarkoitus oli, että presidentti levähtää Helsingissä ja Kalastajatorpan hoitamassa valtion vierastalossa ennen Moskovan huippukokousta. Presidenttiparin…